Minulta kysytään nykyään epäsäännöllisen säännöllisesti, aionko ottaa botoxia. Kysymys saattaa johtua rupsahtaneesta naamastani, tai siitä, että olen yli 30 vuotta. Botoxista on tullut lasten saamisen lisäksi asia, johon naisen on tietyssä iässä otettava kantaa.
Kysymys heijastelee laajempaa muutosta pistos- ja täyteainehoitoihin. Botuliinista, kauppanimellä tunnetusta botoxista, puhutaan nyt enemmän kuin koskaan.
Ei ole sattumaa, että olemme kiinnostuneita juuri kasvoistamme etätyö- ja etukamera-aikana. Jos olo on Teamsissä nuutunut, on tietyissä tilanteissa sosiaalisesti hyväksyttyä laittaa kamera pois päältä, koska mä näytän tosi kamalalta. Kasvottomuus on pienempi loukkaus kuin mahdollinen rumuus.
Kaikki ymmärtävät.
Myös somejätit.
Kasvottomuus on pienempi loukkaus kuin mahdollinen rumuus. Kaikki ymmärtävät.
Suosittujen somepalveluiden kameroista löytyy nykyään ns. kauneusfiltteri. Instagramin kameran kuvassa ihohuokoset ovat pienemmät ja iho heleämpi. Tiktokissa asetuksia voi muokata, vaikka palvelun kamera automaattisesti asettaa ihon silotuksen 30 prosentin kohdalle.
Beauty mode löytyy myös Whatsappin videopuheluista. Palveluiden tarjoamien teknisten ehostusten päälle tulee käyttäjien oma kuvanmuokkaus.
Jos siis tuntuu siltä, että somessa kaikki ovat epätavallisen kauniita, niin todennäköisesti näin on.
Esteettisten hoitojen kohdalla tavataan hokea, kuinka ne ovat yksilön oma asia. Kukin tehköön, mitä haluaa! Yksilön valintojen sijasta tulisi olla kiinnostuneempi suuremmasta kuvasta.
Juuri nyt kauneusnormit ja teknologia syöttävät meille kyborgisen kauniita kasvoja. Ikääntyminen on tässä kuviossa sivujuonne, todellinen tavoite on ajaton ja iätön, teknologian ja toimenpiteiden mahdollistama kauneus.
On vaikea niellä ajatusta, että muokkaus olisi jonkin sortin mahdollisuus, eikä vain uusi rima, joka naisena tulisi ylittää, että kehtaa olla olemassa.
Ilmiö on voimakkaan sukupuolittunut, minkä takia on vaikea niellä ajatusta, että muokkaus olisi jonkin sortin mahdollisuus, eikä vain uusi rima, joka naisena tulisi ylittää, että kehtaa olla olemassa.
Yksilön pärjäämistä korostavassa maailmassa kauneudella on myös pintaa syvempiä merkityksiä. Ulkonäkö vaikuttaa tutkitusti työnsaantiin ja palkkaan.
Ironisesti miehet hyötyvät ulkonäöstä enemmän: he käyttävät vähemmän aikaa peilin edessä ja välttyvät herkemmin ulkonäköön liittyviltä stereotypioilta.
Naiset tekevät siis keskimäärin enemmän ulkonäkötyötä, mutta saavat siitä vähemmän tehoja irti.
Se, mitä tapahtuu puhelimen sulkemisen jälkeen, jää yksilön huoleksi.
Siinä, missä yksilö voi pitää itselleen tehtyä toimenpidettä elämänlaatua parantavana, ei kauneusfiltteri ole somessa ketään voimaannuttamassa. Palveluiden tarkoituksena on maksimoida käyttäjien viettämä aika niiden parissa, jotta meille saadaan myytyä mahdollisimman paljon mainoksia.
Se, mitä tapahtuu puhelimen sulkemisen jälkeen, jää yksilön huoleksi.
Hokema siitä, että hoidot ovat kunkin oma asia, voi myös nurinkurisesti kääntyä hoitoja käyttäviä ihmisiä vastaan. Suomessa pistoshoitoja ei ole muiden Pohjoismaiden tapaan säännelty, ja ihon alle voi pistää aineita käymällä nettivideokurssin.
Ala tarvitseekin kipeästi lakipykäliä. Pistoshoitojen tulisi olla yhteinen asia ainakin sen verran, että hoidoista tehdään turvallisempia niitä haluaville.
Ronja Salmi
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka ei vielä ole ottanut botoxia.