Aivoverenvuodon tappavimman muodon saaneista potilaista arviolta kolmannes kuntoutuu työkykyiseksi. Muoniolainen Essi Toikkanen, 36, on yksi heistä.
Hän sai hengenvaarallisen aivoverenvuodon puolitoista vuotta sitten. Toikkanen on ollut töissä täysipäiväisesti viime vuoden toukokuusta lähtien. Aivoverenvuodon jälkeen hän oli kolme kuukautta täysin pois töistä ja palasi töihin osa-aikaisesti asteittain: ensin 60-prosenttisesti, sitten 80-prosenttisesti.
Toikkanen tekee tietotyötä digimarkkinoinnin parissa. Kuntoutuminen työkykyiseksi on vaatinut fysioterapian lisäksi työmuistia parantavien harjoitteiden tekemistä yhdessä neuropsykologin kanssa.
– Alkuun se oli hankalampaa, kun piti muistella miten työtä tehtiinkään. Työnkuvaani kuuluu monta eri osa-aluetta, ja viestejä on laitettava moniin eri kanaviin ja järjestelmiin.
Hyvin sujunut kuntoutuminen on edesauttanut hänen työssä jaksamistaan. Toikkanen on kiitollinen, että sai tehdä työtä kevennetysti sairastumisen jälkeen.
– Huomasin, että työntekokin on aivoille aika rasittavaa.
Potilaat ovat usein työikäisiä nuoria aikuisia
Useimmiten aivoverenvuodon tappavimman muodon, lukinkalvonalaisen verenvuodon, aiheuttaa aneurysman eli aivovaltimopullistuman puhkeaminen. Se on yleisin aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä työikäisten kuoleman syy.
Aivohalvaustutkija, dosentti Ilari Rautalin kertoo, että karkeasti arvioiden Toikkasen kaltaisista lukinkalvonalaisen verenvuodon saaneista potilaista noin kolmasosa kuolee, kolmasosalle jää merkittäviä toimintakyvyn haittoja ja kolmasosa toipuu työkykyiseksi.
– Suurin osa hengenvaarallisen aivoverenvuodon aiheuttamista kuolemista tapahtuu ennen sairaalahoitoon pääsyä, Ilari Rautalin sanoo.
Lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi, korkea verenpaine ja vähäinen liikunta.
Essi Toikkasella ei ollut mitään näistä riskitekijöistä. Ilari Rautalinin mukaan tarvitaan lisätutkimuksia tekijöistä, jotka saattavat altistaa aivoverenvuodolle.
Vuosittain Suomessa todetaan 300–400 aneurysman aiheuttamaa aivoverenvuotoa, joista neljäsosa on alle 50-vuotiailla.
Toikkanen oli 35-vuotias, kun hän sai aivoverenvuodon elokuussa 2023. Kuuntele Essin tarina tästä:
Essi Toikkasen päästä löytyi kaksi aneurysmaa, joista toinen oli puhjennut. Se leikattiin ensin ja kuuden viikon päästä hän kävi toisessa aivoleikkauksessa.
Aivoleikkauksessa aneurysma suljetaan pois verenkierrosta titaanisen klipsin avulla. Toikkasen päässä on kaksi klipsiä.
Pitkien etäisyyksien Lapissa Toikkanen on kiitollinen nopeasta hoitoon pääsystä. Muoniossa hän pääsi nopeasti ambulanssiin, joka vei hänet Kittilän lentokentälle. Sieltä hänet vietiin pelastushelikopterin kyydissä Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
Sairaalajakso kesti noin kolme viikkoa: alkuun Oulussa tehohoidossa ja osastolla pari viikkoa ja sen jälkeen viikon verran Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Toikkanen kokee olevansa onnekas, koska hän kertoo lääkärin todenneen aivoverenvuodosta selviämisen olevan fifty-fifty.
– Olen kiitollinen koko leikkaus- ja hoitotiimille. Todella hyvää työtä kaikilta.
Rauhassa kuntoutuminen ja toivo toipumisesta
Kuntoutuminen kahden aivoleikkauksen jälkeen ei etene itsestään, vaan potilaan on tehtävä itse sen eteen sinnikkäästi töitä.
Toikkanen on laskenut paljon niin suksilla kuin laudallakin reilun viidentoista vuoden ajan. Aivoverenvuodon jälkeen rakkaaseen harrastukseen tuli useamman kuukauden tauko. Saatuaan lääkäriltä luvan mennä kokeilemaan rinteeseen hän sai alkuun pahoja päänsärkyjä laskemisesta.
Toikkasta arvelutti, onko hänen tasapainonsa tallessa ja millä tavoin keho laskemiseen reagoi.
– Silloin jännitti tosi paljon, ja aloitin helpoista lasten rinteistä: oli kiva huomata, että kehosta löytyi tietyt muistijäljet, mutta tasapaino ei ollut samanlainen.
Toikkanen havaitsi kehossaan puolieroja: oikea jalka ei toiminut normaalisti. Aivoverenvuoto oli vasemmalla puolella aivoissa ja vaikutti kehon oikean puolen toimintaan.
Hän joutui tekemään paljon tasapainotreeniä päästäkseen takaisin laskukuntoon. Tutun lajin pariin oli kuitenkin helppo palata ilman pelkoja, kun keho alkoi toimia.
Aivoverenvuodon jälkeen Toikkanen on suhtautunut elämään hieman eri tavalla: oman vapaa-ajan merkitys on korostunut.
– Pyhitän aikaa itselle tärkeille asioille ja nautin elämästä.
Korjattu 17.3.2025 klo 15:21 kuvatekstistä luku kuusi kahdeksi.