Näin verokarhu nuuskii epäilyttäviä tapauksia – Kikkailijan voi ottaa ohraleipä
Verohallinnolla on ”omat tapansa” löytää epäilyttäviä tapauksia, sanoo Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen.
Kyse ei kuitenkaan ole vain satunnaisista tarkastuksista, hän sanoo.
Perusteettomista verovähennyksistä on tullut yleistynyt ”kansanhuvi”, Savolainen sanoi torstaina Verohallinnon tiedotteessa.
– Yhä useampi yksityishenkilö kokeilee, meneekö esimerkiksi perusteeton työnhuonevähennys tai työvälineisiin liittyvä vähennys läpi.
Siitä, millä tavoin valvontaa toteutetaan, Savolainen on vaitonaisempi.
– En voi hirveän tarkkaan avata tapaa, jolla löydämme tapaukset, joita lähdemme tarkemmin tutkimaan. Se on salassa pidettävää tietoa, jota ei voi paljastaa.
Näissä tapauksissa Verohallinto löytää sekä täysin perusteettomia että vaatimuksiltaan liioiteltuja vähennyksiä.
Tekoälyä Verohallinto ei voi tällä hetkellä käyttää väärinkäytösten etsimiseen lainsäädännöllisistä syistä, Savolainen sanoo.
– Kyllä tätä tehdään virkamiestyönä. Ihmiset tekevät päätökset.
Perusteettomien verovähennysten seurauksena on veronkorotus. Se on sanktioluonteinen maksu, joka vähennetään palautuksista tai lisätään mätkyihin, Savolainen muistuttaa. Savolaisen mukaan henkilöverotuksen puolella veronkorotus on minimissään 75 euroa.
Räikeimmissä tapauksissa kyseessä voi olla jopa veropetos.
Kuinka tarkasti valvotaan?
Myöskään kiinni jäämisen riskiä ei Savolainen voi kommentoida. Verohallinnolta on aiemminkin kysytty, pystyykö se todellisuudessa valvomaan esimerkiksi työhuonevähennykseen oikeuttavan etätyön määrää.
– Se saattaisi vaarantaa valvonnan tarkoituksen, jos toisi esille, mikä todennäköisyys on.
Perusteettomia vähennyksiä löytyy kuitenkin ”hyvinkin merkittävästi”, Savolainen sanoo.
Viime vuonna Verohallinto löysi perusteettomia yksityishenkilöiden verovähennyksiä 78 miljoonan euron edestä, kun vielä vuonna 2023 vastaava summa oli 46 miljoonaa euroa.
Aivan pikkusummista ei siis ole kyse, vaikka kokonaisverokertymästä perusteettomat vähennykset muodostavat vain pienen, alle promillen, osan. Kaikkiaan Verohallinto keräsi viime vuonna veroja yhteensä 81,7 miljardia euroa.
Parempi katsoa kuin katua
Mitä veroistaan voi sitten vähentää? Suuri osa verovähennyksistä täytyy osata ilmoittaa itse.
Yleisimpiä ovat työhön liittyvät vähennykset. Muita yleisiä vähennyksiä henkilöverotuksen puolella ovat kodin ja työpaikan väliset matkat sekä kotitalousvähennykset, Savolainen kertoo.
– Siitä on olemassa aika laajatkin ohjeet, mitkä ovat tulonhankkimisvähennyskelpoisia kuluja verotuksessa. Verohallinnon nettisivuilta löytyy ohjeet. Toki sitten ihan soittamalla ja kysymällä saa aika suoraan vastauksen. Sanotaan, että suurin osa tapauksista on aika suoraviivaisia.
Eli kannattaa mieluummin selvittää kuin kokeilla kepillä jäätä?
– Ehdottomasti. Kannattaa ennemmin selvittää etukäteen ja toimia sen mukaan.
– Ohjeissa on aika tyypillisiä esimerkkejä avata kuvailemalla jotain ammattia ja siihen liittyviä kuluja. Toki rajanvetotapauksia löytyy, mutta suurin osa tapauksista on selkeitä.
Läheskään kaikkien ei tarvitse tehdä esitäytetylle veroilmoitukselle mitään, Savolainen muistuttaa.
– Vaikka ilmiö on laajentunut, on hyvä muistaa, että on tosi iso osa asiakkaita, joille esitäytetty veroilmoitus on suoraan oikein sellaisenaan.