Millamari Uotila käsitteli kolumnissaan (ESS 22.3.) ansiokkaasti purometsien kohtaloa Lahden alueella. Haluamme osallistua tähän keskusteluun Hollolaan kaavaillun kierrätyspuiston tapauksessa.
Kierrätyspuistoksi suunniteltu alue sijaitsee vuoden 2014 maakuntakaavaan merkityllä Aikkalan alueella Koivusillanjoen länsipuolella. Joen itäpuolelle Hollolan kunta on suunnitellut logistiikka-aluetta 21 vuotta.
Vuosina 2007 ja 2008 Nostavan logistiikka-alueen kierrätyspuistokonsultin laatimissa kiviaineksen oton yva-selostuksessa ja asemakaavassa Koivusillanjoki merkittiin pintavedeksi. Myös saman konsultin osin laatimassa Lahden eteläisen kehätien suunnitelmassa Koivusillanjoki merkittiin pintavedeksi.
Nastolan kierrätyspuistohankkeen kohdatessa asukasvastustusta Lahden kaupunki tilasi Lahden eteläisen kehätien rahoituspäätöksen jälkeen kesällä 2016 ko. konsultilta ”Seudullinen kierrätyspuisto – mahdolliset sijaintipaikat”-kartoituksen.
Yksi kartoituksen kriteereistä oli, että alueen etäisyyden pintavesistä tulee olla 500 metriä. Aikkalaan, Okeroinen-nimellä sijoitetun 287 hehtaarin kierrätyspuistoalueen sisällä kaakkoisrajalla virtaa kuitenkin pintavedeksi merkitty Koivusillanjoki. Kuinka tämä on mahdollista?
Puro- ja jokimetsämme kohtaavat uhkia monelta suunnalta.
Päijät-Hämeen liiton vuonna 2017 toiselta konsultilta tilaamassa sijaintipaikkaselvityksessä sijoitetaan Aikkalaan kierrätyspuistoalue kuten edellisessä Lahden tilaamassa kartoituksessakin, nyt Kehätie-nimellä. Tässäkään ei otettu huomioon 500 metrin etäisyyskriteeriä pintavesiin. Kehätie-kohde olisi sen mukaan pitänyt pudottaa pois.
Paikallisen jäteyhtiön kesällä 2018 kolmannelta konsultilta tilaamassa kierrätyspuistohankkeen aluerajaustyössä pintavedeksi merkityn Koivusillanjoen yli tulisi ehkä rakentaa silta.
Vuosina 2019–2020 kierrätyspuistohankkeen neljännen konsultin laatimissa yva-ohjelmassa ja -selostuksessa Koivusillanjoki on pintavesi, samoin kuin Hämeen ely-keskuksen antamissa lausunnossa ja perustellussa päätelmässä.
Vuoden 2020 kierrätyspuistohanketta koskevan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen muistutuksessa kysyttiin, miksi 500 metrin etäisyyttä pintavesiin ei ollut otettu Kehätie-kohteen osalta huomioon.
Maakuntahallituksen hyväksymässä Päijät-Hämeen liiton vastineessa todettiin, että Aikkalan alueella sijaitsevat ”…Melkkaanoja ja Koivusillanjoki ovat pienvesiä, joita ei käytetyn kriteeristön mukaan luokiteltu vesistöiksi.”
Vedethän luokitellaan pohja- ja pintavesiin. Pintavesiin kuuluvat järvet, joet ja pienvedet, joita puolestaan ovat purot ja lähteet. Vesistö rakentuu edellä luetelluista pintavesistä.
Näin kikkailtiin pinta- ja pienvesitermeillä (pienvedet ovat pintavesiä ja osa vesistöä), ymmärtämättä mitä ne tarkoittavat, jotta hanketta saatiin eteenpäin. Tarkoitus pyhittää keinot.
Puro- ja jokimetsämme kohtaavat uhkia monelta suunnalta.
Kirjoittaja on hollolalainen kunnanvaltuutettu (vihr.) ja Hollolan ympäristöyhdistyksen varapuheenjohtaja.