Kotihoidossa, asiakkaan kanssa yhdessä, on tehokasta tehdä liikkumissopimus, nurmijärveläinen kunta- ja aluevaaliehdokas Anna-Liisa Lyytinen kirjoittaa.
Tein esityksen aluevaltuustossa kolmivaiheisesta menettelystä liikkumiseen ohjaamisen tehostamisesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä yli organisaatiorajojen: puheeksi otto kaikissa terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan/potilaan kohtaamisissa, yksilökohtaisen liikkumissuunnitelman laatiminen avovastaanotoilla ja osastoilla sekä kotiutuneiden asiakkaiden/potilaiden kanssa solmittava liikkumissopimus.
Vaikuttavalla kuntoutuksella on merkittävä osa terveydenhuoltoa niin yhteiskunnalle kuin yksittäiselle ihmisellekin. Tarve tähän on jo nyt suuri ja kasvaa tulevaisuudessa, kun väki ikääntyy, hoidontarve kasvaa ja hoidon antajat siirtyvät eläkkeelle nopeammin kuin uusia tulee tilalle.
Kuntoutus on kokonaisuus, joka sisältää sairauksien ja toimintakyvyttömyyden ennaltaehkäisyn, kotikuntoutuksen, yksilöllisen avokuntoutuksen, ryhmämuotoisen kuntoutuksen, vaativan ja erityisen vaativan osastokuntoutuksen. Se sisältää myös eri sairauksien erityiskuntoutuksen ja moniammatillisen lääkinnällisen kuntoutuksen.
Moniammatillisuudessa eri toimijoiden ja organisaatioiden tulee yhdistää voimavaransa. Potilaat/asiakkaat voivat saada eri toimijoiden yhdistelmästä apua kulloiseenkin tilanteeseensa, emmekä hukkaa voimavaroja. Sairaalaosastolla tapahtuva kuntoutus voi olla keskiössä, tukipisteenä, josta annetaan apua ja ohjausta muille toimijoille kuntiin, kolmannelle sektorille ja yksityisille yrityksille. Kuntoutuksen osastotoiminta on Keski-Uudellamaalla Kiljavan sairaalassa.
Liikkuminen on olennainen osa terveellistä elämäntapaa. Se auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa, unenlaatua ja vähentää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin. (Karoliina Saarnikko, Potilaan lääkärilehti 7.11.2024). Yleistä informaatiota on runsaasti saatavilla. Tarvitaan kuitenkin tehokkaampia, yksilökohtaisia ohjeita ja harjoitteita fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, joihin asiakkaat/potilaat saadaan sitoutumaan. Kuntoutumisen alkupäässä liikkumisella on tärkeä sijansa sairauksien ennaltaehkäisyssä ja toimintakyvyn parantamisessa ja loppupäässä se antaa viimeisen silauksen sairaudesta paranemiseen sekä estää uudelleen sairastumista.
Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat ikäihmisiä monissa neuvontatilanteissa ja sairauksiin liittyen avovastaanotoilla. Tällöin on luontevaa ottaa esille liikkumistottumukset, suositella asiakkaan/potilaan tilanteeseen sopivat liikkumismuodot sekä antaa yhteystiedot asiakkaan oman kunnan liikkumiskoordinaattorille tai liikkumisen yhteyshenkilölle tai suoraan järjestöjen liikuntaryhmiin. Asiakkaalle/potilaalle, jolla liikkumisessa on haasteita ja toimintakyky uhkaa alentua, on oivallista tehdä yksilöllinen liikkumissuunnitelma, tarvittaessa erityisosaajan, kuten fysioterapeutin tai toimintaterapeutin tuella.
Kotihoidossa, asiakkaan kanssa yhdessä, on tehokasta tehdä liikkumissopimus aina asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Sopimus voi sisältää hyvinkin yksinkertaisia harjoitteita kotona, kuten tuolijumppaa tai asiakas voidaan ohjata hänelle sopivaan oman kunnan tai alueella toimivan järjestön liikuntaryhmään. Asiakas allekirjoittaa sopimuksen.
Näillä pienillä tehostamis- ja sitouttamistoimenpiteillä voidaan vaikuttaa ikääntyneen toimintakyvyn säilymiseen tai parantaa jo alentunutta. Kustannukset ovat vähäiset; hieman aikaa ja paneutumista terveydenhuollon ammattilaisilta asiakkaiden/potilaiden yksilökohtaiseen tilanteeseen. Ehdottamani menettelyt tiivistävät myös Keusoten, kuntien, järjestöjen ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä.
Kirjoittaja on THM, Nurmijärven hyvinvointilautakunnan pj. aluevaltuutettu (kesk.).
