Yhteislyseota käyvä Eetu Koskinen toivoo, etteivät aikuiset puhuisi nuorten suilla.
17-vuotias yhteislyseolainen Eetu Koskinen haluaisi Kouvolasta yliopistokaupungin. Hänen haavekuvissaan Kouvolassa olisi paljon työpaikkoja.
Niiden ansiosta Kouvola olisi houkutteleva nuorille, Koskinen miettii.
– Se olisi ihannetilanne.
Koskinen ajattelee, että vaikka päämäärä tuntuisi tässä hetkessä epärealistiselta, sitä kohti voi kuitenkin ottaa aina pieniä askelia.
– Jos jotakin halutaan saada tulevaisuudessa, sen eteen on tehtävä ratkaisuja ja päätöksiä nyt.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksissa olisi parannettavaa
Kouvolan Sanomat kävi torstaina kaupungintalolla kyselemässä nuorten ajatuksia paikallispolitiikasta ennen heille suunnattua vaalipaneelia.
Eetu Koskinen haluaa osaltaan olla vaikuttamassa siihen, miten asiat kotikaupungissa hoituvat. Hän kuuluu Kouvolan nuorisovaltuustoon ja Yhteislyseon opiskelijakunnan hallitukseen.
– Nuorille on Kouvolassa mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan itseensä liittyviin asioihin, mutta parannettavaakin olisi.
Aikuisten ei tule puhua nuorten suilla, Koskinen alleviivaa. Hän kokee, että toisinaan aikuiset vain olettavat, mitä nuoret haluavat, ja esittävät oletuksia totuuksina.
– Mielestäni esimerkiksi kommentti siitä, että nuoret haluaisivat syödä vain pitsaa ja pullaa, oli hölmö.
Koskinen viittaa Kouvolan kaupunginvaltuustossa joulukuussa käytettyyn puheenvuoroon. Valtuusto käsitteli tuolloin koulujen kasvisruokakokeilua.
Koskinen toivoo, että kaikissa nuoriin liittyvissä asioissa asian kanssa tekemisissä olevat aikuiset yksinkertaisesti kysyisivät suoraan nuorilta, mitä he ajattelevat.
Kaupunkiviihtyvyys saisi pysymään Kouvolassa
Susanna Leino, 18, toivoo, että Kouvolassa keskityttäisiin tarjoamaan laadukasta koulutusta kaiken ikäisille.
Lisäksi Leino nostaa tärkeäksi asiaksi kaupunkiviihtyvyyden. Sen parantaminen olisi yksi niistä asioista, jotka saisivat hänet haluamaan asua Kouvolassa jatkossakin.
– Puisto- ja ulkoilualueita voisi olla vielä enemmän.
Nuorilla on Kouvolassa kohtalaiset mahdollisuudet päästä vaikuttamaan asioihin, Leino miettii.
– Yksittäisen ihmisen on vaikea saada ääntään kuuluviin. Kannattaa verkostoitua ja pitää yhtä. Esimerkiksi oman koulun oppilaskunnan hallituksen kautta pääsee vaikuttamaan.
Leino kuuluu Kouvolan Yhteislyseon opiskelijakunnan hallitukseen.
Ennakkoäänestys alkaa vajaan kahden viikon päästä. Susanna Leino ei ole vielä päättänyt, kelle antaa äänensä.
– Mielessäni ei ole tiettyä puoluetta. Lähempänä vaaleja minulle selkenee, ketä äänestän.
Tällä hetkellä Leino kuulostelee ehdokkaita ja puolueita. Hän sanoo, että periaatteessa mikä tahansa puolue on hänelle vaihtoehto.
Eetu Koskinen ei pääse vielä äänestämään, mutta hänkin seuraa vaaleja.
Aiemmin oma puoluekanta oli vahva, Koskinen kertoo. Nyt vaalien lähestyessä valinta on tuntunut jatkuvasti vaikeammalta.
– Mielestäni ei ole huonoja puolueita. Samoin koen, ettei ole huonoja ehdokkaita. Jokaisella on joku hyvä asia, jota he ajavat.
Tänä vuonna Koskinen on pohtinut erityisen paljon äänestämisen tärkeyttä.
– Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut huolestuttavalla tavalla. Se on saanut miettimään, mitä vaikutuksia oman äänen käyttämättä jättämisellä voi olla, ja kuinka tärkeää on muodostaa oma mielipide ja luottaa siihen.
Koskisesta ei ole kannattavaa äänestää jotakuta vain siksi, että kaveritkin äänestävät.
"Maailmahan on ihan sekaisin"
Benjamin Ehrstedt, 18, kokee oman ehdokkaan valitsemisen hankalaksi. Hänen silmissään mikään puolue ei ole ylitse muiden.
– Omat mielipiteeni ovat sekoitus useiden eri puolueiden kantoja.
Ehrstedtin 17-vuotiaat kaverit Kasper Hietikko ja Eemeli Hämäläinen eivät osaa hekään sanoa, mikä puolue tuntuisi omalta.
Sen kolmikko kuitenkin tietää, että ääni tulee käytettyä, kun se vain on mahdollista.
Yksi syy on se, että kaverukset ovat huolissaan maailman tilasta.
– Maailmahan on ihan sekaisin. On sellainen olo, ettei hetki sitten olisi voinut uskoa miten asiat nyt ovat, Ehrstedt sanoo.
Hietikko ja Hämäläinen nyökyttelevät: olo on hämmentynyt.
Tällä hetkellä Ehrstedt, Hietikko ja Hämäläinen eivät pidä Kouvolaa paikkana, jossa todennäköisesti asuisivat aikuisiällä.
Kolmikko kertoo sen johtuvan muun muassa kouluttautumismahdollisuuksien puutteesta. Myös viihtyvyydessä on parantamisen varaa, Hietikko sanoo.
Viihtyvyyttä lisäisivät esimerkiksi liikuntahallit, sulkapalloa harrastava Hietikko toteaa.
– Joskus hallivuoroja on vaikea saada, ja ainakin osa tiloista on huonohkossa kunnossa.
Hämäläinen on Hietikon kanssa samoilla linjoilla.
– Ulkokentät voisivat olla paremmassa kunnossa.
Musiikin harrastajana Ehrstedt kaipaisi kaupunkiin esimerkiksi bändikursseja ja paikkoja, joissa voisi soittaa.
Lisäksi kaverukset kaipaisivat Kouvolaan enemmän tapahtumia.
Ehrstedt, Hietikko ja Hämäläinen eivät koe Kouvolan tällä hetkellä nuorille tarjoamia palveluita itselleen sopiviksi tai kiinnostaviksi.