MÜNCHEN Tunnelma on poikkeuksellisen jännittynyt, kun turvallisuuspolitiikan huippuvaikuttajat eri puolilta maailmaa alkavat kokoontua tänään perjantaina Baijeriin Etelä-Saksaan.
Viikonlopun suurin aihe ovat Ukrainan rauhantunnustelut, joita on määrä edistää Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
Yhdysvaltojen uusi hallitus on ollut vallassa runsaan kuukauden. Moni odottaa tapaamisista lisää suuntamerkkejä, miten maailman toistaiseksi vaikutusvaltaisin maa asemoituu geopoliittisesti.
Jo viime vuonna Münchenin konferenssin käytävillä puhuttiin Yhdysvaltojen tuesta Ukrainalle sekä entisen ja nykyisen presidentti Donald Trumpin uhittelusta Nato-liittolaisille.
Tämän viikon Nato-kokouksessa Brysselissä Yhdysvallat luetteli ehdot Ukrainan tuelle ja julisti, että Euroopan on pystyttävä puolustamaan itseään.
Euroopalle ja Ukrainalle Yhdysvaltain rauhanneuvottelulinjaukset olivat valtava pettymys. Ukraina ei Yhdysvaltain mukaan pääse Natoon eikä sen ole realistista tavoitella vuoden 2014 rajoja.
Münchenissä keskustelu jatkuu. Yhdysvallat on kuitenkin asettanut ehtonsa jo etukäteen.
Suomesta Müncheniin matkustavat presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli suunnitellut jäävänsä kotiin, mutta muutti mieltään kuultuaan Brysselistä uutiset Yhdysvaltain ehdoista Ukrainan rauhalle. Konferenssiin osallistuu Suomesta myös oppositiosta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.).
Stubb osallistuu muun muassa keskusteluun Naton itäisten jäsenmaiden turvallisuuden vahvistamisesta.
Münchenin taustavoimien mukaan luvassa on ”korkeatasoisin konferenssi kautta aikojen”. Prameaan Bayerischer Hof -hotelliin kokoontuu esimerkiksi 60 valtioiden ja hallitusten johtajaa sekä 150 ministeriä.
Turvallisuuskonferenssi on järjestetty vuodesta 1963 alkaen. Sen tarkoituksena on mahdollistaa ystävien ja vihollisten keskustelut, jotka ilman sitä eivät toteutuisi.
– Maailma on nyt huonossa kunnossa ja keskustelun tarve on lisääntynyt valtavasti, turvallisuuskonferenssin toimitusjohtaja Benedikt Franke sanoi kokouksen alla.
Iso ryhmä Yhdysvalloista
Yhdysvalloista Müncheniin tulee varapresidentti J. D. Vance, ulkoministeri Marco Rubio, puolustusministeri Pete Hegseth, Ukraina-edustaja Keith Kellogg sekä iso määrä senaattoreita molemmista poliittisista leireistä.
Ennakkotietojen mukaan Trumpin hallinto suunnittelee painostavansa eurooppalaisia ostamaan lisää yhdysvaltalaisia aseita Ukrainalle. Näin tehtiin myös Joe Bidenin hallinnon aikana.
Näin Yhdysvallat auttaisi Ukrainaa käymättä omien veronmaksajiensa kukkarolla.
Trump kertoi torstaina, että Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina tapaisivat Münchenissä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuitenkin sanoi, että hän ei neuvottele millään lailla Venäjän kanssa, ennen kuin on tavannut yhdysvaltalaisia. Hänen on määrä tavata ainakin varapresidentti Vance Münchenissä.
Ukraina-edustaja Kelloggin mukaan Yhdysvalloille tärkeintä on kuulla liittolaisten kantoja. Viikon kuluttua Kelloggin on tarkoitus vierailla Ukrainassa.
”Sähkösokki”
Trumpin neuvottelut Putinin kanssa ovat sähkösokki Euroopalle, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo brittilehti Financial Timesin haastattelussa perjantaina.
Macronin mielestä Trumpin paluu Valkoiseen taloon ravistelee Eurooppaa, jonka on nyt pakko investoida omaan puolustukseensa sekä taloudelliseen ja teknologiseen elvyttämiseen.
– Tämä on Euroopan hetki toimia. Sillä ei ole vaihtoehtoa, tie on loppumassa, Macron sanoi.
Maailma on muuttunut vuodentakaisesta Münchenin turvallisuuskonferenssista, sillä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa on alkanut uusi lainsäädäntökausi vaalien jälkeen. Suurimmassa Euroopan maassa Saksassa pidetään liittopäivävaalit vain viikon päästä turvallisuuskonferenssista.
Yhdysvaltojen Natossa esittävät vaatimukset Euroopalle pakottavat Euroopan rakentamaan nopeasti lisää omaa puolustuskykyä.
Pöydällä myös Naton tulevaisuus
Yhdysvallat vaati myös, että Euroopan maiden tulee käyttää viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Kaikki maat eivät kuitenkaan yllä edes Naton nykyiseen tavoitteeseen, joka on kaksi prosenttia.
Kokouksessa jouduttaneen keskustelemaan myös Naton tulevaisuudesta. Yhdysvaltain ehdollinen sitoutuminen Natoon muuttaa koko maailmansotien jälkeistä turvallisuusrakennelmaa.
Donald Trumpin Yhdysvallat on alkanut uhitella myös Euroopan liittolaisilleen myös talousasioilla. Tullit ja uhkaava kauppasota ovat isoja puheenaiheita.
Ylestä kokousta seuraavat paikan päällä Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo, Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja kuvaaja Eino Leskinen.